Kauden avaus

Noniin, tuli avattua kausi myös omalta kohdalta Parkanon Viinikanjoella pääsiäisviikonloppuna. Keli oli kyllä upea, mutta pieni pakkanen kuitenkin jäädytti vaparenkaat siihen tahtiin, että montaa tuntia ei jaksanu siimoja liotella. Korkealla oleva vesi myös haittasi parhaille paikoille pääsyä, joten senkin puolesta kauden avaus jäi parin tunnin mittaiseksi pyrähdykseksi. Saalista ei tällä kertaa tullu ylös asti, yksi tärppi kuitenkin.

Tuli tässä pääsiäisvapaan lopuksi tehtyä muutama perho kesän koitoksiin. Piti testailla uusia materaaleja. Ostin kirkaan vihreää sidontalankaa ja siitähän sain idean tehdä pari uppo bomberia pieniin 12 ja 10 koon black nickel koukkuihin. Jos kala on tiukassa tulevana kesänä, niin näillä sitä pitäisi silti irrota vaikka myyntiin.

Sitten tein pari pomperoa, joista toinen kuvassa. Kärkkäiseltä löytyi sopivan väristä kukon pinturisatulaa ja vielä kohtuulliseen 15 e hintaan. Tuosta on nyt hyvä vääntää lohipintureita, kun yhdestä sulasta saa häkilän kahteen perhoon.

Messuilla

Tulipas käytyä Tukholmassa perhokalastusmessuilla. Messut oli järjestetty erämessujen yhteyteen. Yhteen hallin nurkkaan oli ahdettu läjä myyjiä ja valmistajia sekä muutama paikka koeheittoja varten. Parasta antia messuilla oli heittoesitykset, jossa kokeneet perhokalastajat antoivat vinkkejä miten heittotaitoja voi parantaa ja mihin juttuihin kannattaa keskittyä. Jonkin verran näytti olevan uutuustuotteita, mutta mitään ihmeempiä ei markkinoilla ole tapahtunut sitten viime vuoden. Danielssonilta on tullut vapa jossa on samaa runkoa käytetään 3:ssa eri luokassa (#3-5-7). Ilmeisesti hintaa kyseiselle vavalle myös melko reippaasti (~7000SEK). Ihan hyvältähän tuo tosin käteen tuntui. Pääsin hypistelemään myös Danielssonin Control-sarjan rullaa (antireverse) ja ensi vaikutelma oli, että ei tule kyseinen rulla ikinä ilmestymään meikäläisen perhovavan varteen. Guidelinen ständillä tuli myös piipahdettua, mutta mitään ihmeempää ei sieltä jäänyt käteen.

Pitihän sitä nyt jotain tuliaisiakin olla ja tällä kertaa käteen jäi Guiden TriCast WF#8 kelluva siima sekä pohjasiimaa parisataa metriä. Perhonsidonta värkkejä tuli myös ostettua. Mielestäni myyjiä olisi saanut olla hieman enemmän, koska kunnolliset messutarjouksia ei oikeastaan ollut missään. Eikä kyllä kunnon valikoimaakaan. Jotenkin tuntui että kaikki olivat vielä hieman talvihorroksessa eikä kunnon kauden avausta ollut vielä tehty.

Premiär

Niin siinä sitten kävi, että kauden avaus tapahtui tänään. Parin viime viikon aikana on tuolta Österdalälveniltä kantautunut sellaisia huhuja hirmu kirjolohista, että piti oikein itse lähteä katsomaan. Taisinkin jo aikaisemmin kirjoittaa noista kassikarkulaisista tuolla Siljajärvellä. Kalapaikka jonne tänään suunnistin sijaitsee Borlängen ja Leksandin puolivälissä. Paikan nimi on Gagnef. Siellä on Siljasta laskevan joen ensimmäinen pato, jonka yläpuolella ottipaikat sijaitseee. Syvä ja leveä uoma plus hidas virtaus kertoo hyvin paikasta. Viikolla sain vinkin muilta paikalla käyneiltä, että kannattaa ottaa kahdenkäden välineet matkaan. Sen verran vauraitakin yksilöitä oli kuulemma seassa liikkunut, että oli meinannut vavat lähteä äijiltä käsistä. No minähän otin neuvosta väärtin ja virittelin LPXe 14" valmiiksi S2/S4 ampupäällä ja suuntasin joelle. Ensimmäinen haaste oli tietenkin löytää luvanmyyjä ja tämän jälkeen vielä oikea paikka. No pikku mutkien jälkeen pääsin joen rantaan ja laitoin kamppeet valmiiksi. Kello taisi tässä vaiheessa olla 12.45.

Ensimmäiseksi perhoksi valitsin vaalealla rungolla ja siivellä + sinisellä häkilällä varustetun coneheadputken. Kolmas heitto ja ensimmäinen kala kiinni. 1,4 kg värähti puntariin kun kalaa punnitsin. Melkoinen startti kaudelle. Tämän jälkeen menikin varmaan sellainen tunti ilman ihmeempiä tapahtumia. Muutaman perhon ja perukkeen vaihdon (fast sinkistä tavalliseen perukkeeseen) huomasin että aivan rannassa hieman minun yläpuolella kävi kala pinnassa. Ajattelin lähteä jallittamaan sitä. Ensin kokeilin tavallista mustaa streameriä ilman tulosta. Tästä hermostuneena vaihdoin siiman päähän oranssin Busy Manin (PPK 4/2006) - toinen heitto ja vähän alle kiloinen kirre haavissa. Tämän jälkeen heittelin kyseisellä perholla jonkin aikaa ilman erikoisempaa tulosta ja lopulta kyseinen perho jäi johonkin pohjakiveen kiinni. No ei auttanut muuta kuin ottaa kahvitauko ja miettiä taktiikkaa. Päätin laittaa seuraavaksi conheadillä varustetun putken, jossa oli hopea runko ja oranssi-keltainen siipi + keltainen häkilä. Samalla kun olin laskeutumassa vesirajaan heittoja varten, kävi kirre mulauttamassa aivan minun edessäni. Ei muuta kuin perhoa äkkiä perään hieman paikan yläpuolelle. Kala saman tien kiinni ja irti. No ei muuta kuin uusi heitto samaan paikkaan. Tyhjää tällä kertaa. Kolmas heitto hieman pidemmälle, ja taas kala kiinni. Pienen taistelun jälkeen 2 kg kirre haaviin.

Kala pussiin ja uutta yritystä. Pari kalan karkuutusta välittömästi tämän jälkeen. Lyhyt hiljainen hetki, jonka jälkeen taas vapa värähti ja alle kiloinen kirre potki pian rantakivillä. Tähän olikin sitten hyvä lopettaa. Reilu kolmen tunnin reissu ja neljä kirreä. Ihan jees! Vertailun vuoksi voi mainita että vastarannalla virppaukot veteli varmasti yli 20 kalaa sinä aikana kun minä paikalla olin. Kalaa näytti tulevan vähän joka puolella. Kalastajia oli jonkin verran eikä kenenkään tarvinnut lähteä tyhjin käsin kotiin.

Kevättä päin...

Jaahas, kevättä päin ollaan menossa kovaa vauhtia. Öisin on tainut olla pakkasta, mutta päivisin ollaan oltu selvästi plussan puolella. Lunta ei ole missään ja puissakin alkaa jo silmut kasvaa. Vielä ei ole kautta tullut avattua, vaikka mieli jo kovasti tekisi. Ensi viikonloppuna olisi Tukholmassa perhokalastusmessut, jossa olisi tarkoitus lähteä käymään. Älvkarlebyssä näyttää olevan avajaiset 21.3. Jostain syystä aloitus on nyt huomattavasti myöhemmin kuin yleensä. No huhtikuun alussa voisi varmaan itse lähteä piipahtamaan siellä.

Tuli sunnuntai-illan ratoksi sitastua taas muutama perho. Simon Cascade perhot näytti sen verran hyviltä että piti itsekkin kokeilla. Pari putkea, GH ja Thunder and Lightning, syntyi myös. Inspiraatio ei ollut kyllä parhaimmillaan joten tuloskaan ei mitään ihmeellistä ole. No eiköhän ne siitä huolimatta uimaan pääse ensikesänä.

Tuli tälle päivälle sidottua melkoinen lauma perhoja. Toivottavasti myös pari ottikonetta. Ensin tuli tehtyä pari oliivia sarvijaakkoa ja cascade-perhoa, joista toinen jock scott värien mukaan. Niiden jälkeen Neidenin reissua varten muutama pompero (nro 6 koukkuun) ja 3 hitsin hitsiä. Lopuksi oli vielä pakko vääntää alumiiniputkeen yksi suurempi, jonka malli jäi kaiveleen mieltä uusimmasta trout&salmon lehdestä.
Toivottavasti ensi kesänä saisi noihin hitseihin jotain tapahtumia, muista ei niin väliä. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että tuo suuri dog-perho voi olla kova sana... HAUELLE ;)