Mertsaria metsästämässä

Aamulla oli kello herättämässä viiden jälkeen ja kuuden aikaan pääsinkin jo starttaamaan auton kohti Älvkarlebytä. Auton mittari näytti +1 astetta kun ajoin ulos autotallista. Kahdeksan jälkeen alkoi sitten jo jokilaakso häämöttää näköpiirissä. Luvan osto ja sitten vain joelle. Lunta näytti olevan maassa jonkin verran ja asteitakin vain +2 astetta. Veden lämpötilaksi oli aamulla mitattu 3,5 astetta ja joen virtaukseksi ilmmoitettu keskimäärin 460m3/s. Ei ihan optimaalisimmat olosuhteet. Virtaus oli todella kova ja vesi oli korkealla. Fla ei ehkä aivan parhain mahdollinen paikka tällä vedellä ollut, mutta sinne kuitenkin suunnistin. Tuuli oli itseasiassa poikkeuksellisenkin heikko.

Ensimmäiselle laskulle ajattelin laittaa putkeen sidotun GH:n siinä toivossa että se toimisi yhtä hyvin kuin vuosi aikaisemmin. Ensimmäisellä laskulla ei kuitenkaan mitään ihmeempiä tapahtumia tullut. Tosin laskinkin vain poolin yläosan, joka tällä vedellä oli oikeastaan ihan turhaa. Päätin seuraavalle laskulle vaihtaa talvella sitomani ns. "Victorias Secret" perhon. Eipä se kala siihenkään nakertanut. Muutama muukin perhokalastaja Flaan alueella pyöri ja yksi saikin alamittaisen taimenen narrattua aivan laavun edestä. Minä ajattelin vaihtaa takaisin GH:n ja erityisesti sen perhon jolla viime vuonna sain taimenet. Kymmenen jälkeen aamulla olin laskemassa hieman laavun alapuolella, kun jokin vetäisi varovasti siiman toisessa päässä. Taimenhan siellä alkoi teutaroimaan oikein urakalla siiman vastaiskun jälkeen. Pienehkö kala joka sitten pääsikin irti melkein saman tien. Ei muuta kuin uutta yritystä.

Muutamien perhovaihtojen ja rantakiviin heitettyjen perhojen jälkeen ajattelin laittaa taas laskulle GH:n kiinni. Varsinkin poolin alaosassa heittopituudet piti kasvattaa niin suuriksi että ainoa mahdollisuus oli käyttää yliolanheittoa. Siinä sitten rasia harveni parilla perholla. GH pysyi kuitenkin siiman päässä ja kun pääsin aivan poolin alaosaa sain melko hyvän tällin perhoon. Vapa ylös ja väsytys alkoi. Kala oli itseasiassa yllättävänkin säyseä ja tuli melko helposti aina rannan tuntumaan, näytti se jopa pyrstöään. Hieman kookaanpi kuin aikaisempi. Siihen se hyvä olo sitten loppuikin. Siimat silmille ja kala katosi sinne mistä oli tullutkin. Tämän jälkeen vielä muutama lasku ilman tapahtumia. Joku muukin näytti saavan siitä poolin alaosasta pienen taimenen. Päivän aikana kokonaista kaksi taimenta ylös kyseisestä poolista. Voitaneen sanoa että virtaus oli aivan liian kova paikan kalastukseen ja vesi hieman liian korkealla. Alla vielä yksi kuva joelta. Mainittakoon nyt että eilen perjantaina oli joelta saatu 38 kalaa ja tänään siihen mennessä kun minä sieltä lähdin oli kaloja merkattu saaliskirjaan 11 kpl. Tuulensuunta oli hieman eri tänään kuin eilen. Voiko se sitten vaikuttaa näin paljon???