Usean tyhjän Kiiminkijoen reissun jälkeen suunnattiin Antin kanssa taivalkosken Ohtaojalle yrittään ensimmäistä kalaa tälle vuodelle.
Pyynnit aloitettiin 11 jälkeen ylemmän laavun kohdalta. Joessa oli aika sopivasti vettä, joka oli vielä melkoisen kylmää rannalta valuvien lumen sulamisvesien takia. Pikkuhiljaa edettiin jokea alaspäin aina välillä heitellen.
Kovemman koskijakson jälkeen tuli rauhaisempaa virtaa, josta bongasin pohjalla lötköttelevän taimenen. Yritin ruokkia sille larvaa ja pupaa, mutta ei tuntunut kiinnostavan paskanvertaa. Muutaman yrityksen jälkeen kala pakeni paikalta. Olihan melkoisen hienoa yrittää näkyvää kalaa.
Siitä sitten jatkettiin alavirtaan aina Iijoelle saakka. Menomatkalla saimme yhdestä mutkasta useita mukavan kokoisia harjuksia. Iijoen puolella oli pientä tungosta, mutta Antti onnistui kuitenkin koukuttaan yhden pienen harjuksen.
Paluumatkalla autolle pysähdyimme vielä yrittään nähtyä taimenta. Siellähän se taas lötkötteli samassa kuopassa. Kun katselimme kalaa ja mietimme mitä sille tarjota, niin taimen nousi yhtäkkiä kuopasta ja kävi hakeen pinnasta potnapekan. Oli muuten upeaa nähdä reilun parin metrin päästä moinen näky!
Yrittäessämme napata kalaa pintureilla, se lähti monta kertaa seuraamaan perhoa, mutta kääntyi viimehetkellä takaisin kuoppaansa. Viimein pitkän potnapekka pinturia seuraamisen jälkeen kala katosi näkyvistä, mutta muutamaa minuttia myöhemmin Antti onnistui koukuttaan sen keskeltä virtaa. HIENOA!
Makkaran paiston jälkeen kävimme vielä kopaseen ylävirran puolella, josta sainkin mojovan tärpin streameriini. Aika pitkän väsyttelyn jälkeen noin 1,5 - 2 kg taimenen vötkäle irtosi koukusta. Ei kuitenkaan jääny paska maku, sillä pääsinhän ptkästä aikaan väsyttelemään vähän reilumpaa kalaa. Olisihan sen kalan kuitenkin mieluummin vapauttanut haavista.
Kun olimme päässeet jo lähes autolle saakka Antti sukelsi perseitä myöten kuoppaan kahluuhousujen ryypätessä jääkylmää vettä. Sen kunniaksi koukutin vielä Antin kompurointipaikasta reilusti mitallisen harrin.
Siinä olikin sitten urakka lopussa 8 tunnin jälkeen. Kokonaisuutena hienoja kokemuksia, mutta kuitenkin jäin hieman kaipaamaan useampia tapahtumia eteenkin harrien osalta. Antti vissiin lykkää vielä muutamia kuvia reissusta.
