Juhannuskalassa

Sattu töistä vapaat sopivasti juhannuksen yli, joten eikun torstaina auton nokka kohti etelää ja Parkanoa. Illan päälle, ku perille pääsin, niin nopeet syömiset ja kamat kasaan ja Kairokoskelle. Mikko oliki jo kerenny sinne hieman aikasemmin ja tartuttanut yhden kirren, mutta se ei ollut halunnu tulla ylös asti.
Oman kalastuksen alotin sillan yläpuolelta, josta tuliki reilusti alamittanen taimen samantein, noh nopeesti irti koukusta ja takasin kasvamaan. Muita ei sen jälkeen niiltä kohdilta tuntunu löytyvän, joten siirryin sillan alapuolelle, jossa Mikko oli jälleen tartuttanu kirjon-ei tullu sekään ylös asti. Tästä ei menny kauaa, ku itellä tärppäs vajaa kilonen kirre muddleriin ja pienen haavitsemis taiteilun jälkeen kirre lopulta rannalle. Pappia päähän ja juhannuspöytään tuoretta kalaa.

42 cm

Seuraavaks käväsin niskan alapuolisista montuista koittaa löytyykö niistä mitään-olihan siellä asukki, mutta ei vaan tällä kertaa ollu mun nimilappua selässä...
Kairokoski alko olla melko lailla koluttu ja päätettiin kävästä Lehtisen niskalla. Siellä näyttikin lupaavalta, ku hyönteiset pörräs pinnassa ja sitä siinä hetken aikaa seurattua päätettiin koittaa summittain pinturilla. Ei näkyny, ei kuulunu pintakäyntejä, joten samainen muddleri siiman päähän, jolla sain kirren. En montaa heittoa kerenny uittaan, ku pinnassa viistätetty perho hermostutti jonkun isomman kalan, mutta ilmeisesti kyseinen yksilö päätti hylätä perhon viime hetkellä, koska kävi vaan pinnassa pyörähtämässä. Eikun uutta heittoa perään ja samoilla kohdilla tuli jo kunnon tukistus perhoon, mutta ei ota niin ei ota. Sen jälkeen perhot ei kiinnostanu sitä enää minkään vertaa, mutta pikkukalat sai kyllä kyytiä niskalla. Takasin Kairokoskelle...
Puolen yön tienoilla alkoki taas tapahtua, ruskeeta muddleria vietiin jälleen, kolmesti, joista yks karkuun ja kaks ylös ja näistä pienempi takasin kasvamaan (~40 cm), isompi oli 44 cm ja abaut kilonen. Mikko kävi tällä välin kopaseen sillan yläpuolelta yhden montun, josta onnistuiki kirjon koukuttaan, tällä kertaa hyvin. Kuudes kerta toden sanoo vai miten se menikään... Onnistuihan se vielä saamaan reissun ainoan mittasen taimenen (c&r) ennenku pois lähdettiin.


Perjantai meniki sitte perinteisemmissä juhannusfiiliksissä, mutta lauantaina uudestaan joelle. Tästä ei sitte paljoo jälkipolville olekaan kertomista, koska kalastus loppu käytännössä enneku pääsin edes alottaakaan. On ne kivet perhana liukkaita joskus, noh terkkariin ja lihasrelaksanttia toiseen pakaraan ja kipulääkettä toiseen...jepjep

Pikku iltapuhde

Tulipas kävästyä taas Hedströmmenillä mutka. Edelleen veden korkeus todella alhainen. Ajattelin kokeilla vaihteeksi tsekkiläis taktiikkaa eli ylävirtaan "larvastamista" streamerillä. Ei olisi kannattanut koska laskeutuessani joen rantaan, aivan jaloista lähti ihan hyvän kokoinen taimen. Taimen lähti paikasta jonka yleensä kalastan pitkällä siimalla alavirtaan päin heittäen. No ei auttanut muu kuin jatkaa yrittämistä. Joella oli myös melko runsaasti kavereita, nimittäin polttiaisia oli aivan sairaasti. Nyt on naama ja kädet täynnä punasia pilkkuja. Pelotetun kalan lisäksi muita havaintoja kaloista en saanut poolista numero 2. Ainut mielenkiintoinen tapahtuma oli kun majava uiskenteli jälleen kerran lähietäisyydeltä ohitseni. Löytyy muuten myös alla olevasta kuvasta jos oikein tarkasti katsoo.

Kun ylempi pooli ei antanut muita merkkejä kaloista päätin pois lähtiessäni käväistä kokeilemassa vielä alempaa 3 poolia, joka on aivan tien varressa. Sieltä sainkin sitten koukutettua yhden 35 cm taimenen mustalla leechillä. Tosi pirteä yksilö kokoisekseen jota oli mukava väsytellä 4 luokan Black linella. Vesi tilanne saisi parantua ennen kuin tuonne kannattaa lähteä uudelleen.

TJ23