Hauki on kala

Tulipas taas käytyä Simon kanssa Raahe edustalla haukimetsällä. Tällä kertaa ei syönti ollutkaan läheskään niin hyvä kuin viimeksi. Tapahtumia toki tuli nytkin mutta hauet oli huomattavasti pienempiä. Onnistuin saamaan perholla Ruottalonlahdesta yhden kilosen jonka kaveriksi sain Pattijokisuulta (Mikonkarinlahdesta) parin kilon kalan. Oli muuten hyvinkin pirteä tapaus. Simo onnistui narraamaan prohovessorillaan muutaman puikkarin. Minulla kuitenkin taisi olla perhoon enemmän tapahtumia, kun pari kalaa kävin ylösasti tulleiden lisäksi kääntymässä perhossa ja pari kalaa aivan perhon vanavedessä. Että näin tällä kertaa...

Siikajoki

Tulipas tehtyä toinen reissu tälle keväälle Siikajoelle. Kävästiin Simon kanssa Pöyryn voimalaitoksen alapuolella josta sitten siirryttiin piispankalliota katsomaan. Reissun antia kaksi kadotettua perhoa ja siimojen suoristelua. Testailin myös uutta kameraa...

Ainiin... ei tärpin tärppiä!

Karkkila

Vantaanjoesta ja Karkkilasta arvoin voittajaks jälkimmäisen, joten kamat kasaan ja kohti Karkkilaa, tarkemmin sanoen Pitkälänkoskea (vaikkei se oikein mikään koski ole matalalla vedellä ainakaan). Metsästäjänleike lounaaksi paikallisella ABC:llä ja lupa mukaan. Sit piti arpoa miten sinne joelle pääseekään, onneks gps:ssä on hyvä kartta :)

Pitkälänkoski oli melko iso pettymys itelle siihen nähden mitä olin kuvitellut sen olevan. Vettä virtasi hiljakseen todella matalassa ja kivikkoisessa uomassa. Vähän virtaavammat kohdat olivat n. 10 m pitkiä ryöpsähdyksiä, joiden jälkeen jatkui taas mitäänsanomaton lipuva virta. Vesi tosin oli melko kirkasta, josta plussat paikalle.

Päivän kohokohta osu heti reissun alkuun. Aurinko paisto sopivasti alavirrasta ja perhon näki todella helposti, niin joku harjus tai pieni kirre kävi pari kertaa pyörähtämässä perhon (uuden kuulapupan) perässä, mutta ei halunnu sit loppujen lopuksi sitä ottaa. Siihen ne tapahtumat jäiki tältä reissulta ja voipi olla, että oli ensimmäinen ja viimenen kerta ku Pitkälänkoskella kävin. Samaan lupaan kuuluvat pari muutaki paikkaa pitää ehkä joskus käydä tarkistaa, mutta joen mataluus ja olematon virtaus ei sytyttänyt yhtään. Kaloja siellä näköjään oli, vaikka kalastus keskitty keskelle päivää, joten iltasella vois olla paremmat saumat siiman päähän jotain saadaki. Näin tällä kertaa...

Kuulapupia

Nyt on eka kuukausi Hesassa vierähtäny ja pian alkaa 32 m2 koti oleen mallillaan. Pikkusen sais tilaa olla enemmän ja mielellään huoneitaki toinen :)

Tuli tässä vapaapäivän ratoksi pari perhoa pyöräytettyä ens viikonloppua ja kesää silmällä pitäen. Ens viikonloppuna vois käydä uusiin paikkoihin tutustumassa. Karkkila tai Vantaanjoki varmaan suuntana, pitää katsoa kumpi houkuttelee enemmän...

Hauki on kala

Jaa tulipas sitten ihan virallisesti kalastettua ensimmäisen kerran perholla haukia. Simo toi veneen Raaheen, joten sitähän oli sitten tietenkin heti lähdettävä vesille. Mentiin lähimmälle lahdelle joka löydettiin ja ruvettiin pyytämään ajelehtivasta veneestä Simo virpalla ja minä perholla. Jonkin aikaa ajelehdittiin ilman sen kummempia tapahtumia kunnes sitten aivan rannan tuntumassa alkoi tapahtua. SImo alkoi vetää virpalla haukea sen kun ehti siimosta irrottaa. Minäkin onistui saamaan pari tartumaan. Yhden hieman isommankin sain perholla, kokoa kalalle oli siunaantunut 3,45kg. Ihan mukavasti tempoi siiman päässä, mutta eihän ne tietenkään mitään lohen veroisia olleet. Saalista tuli kuitenkin n. 15 hauen verran ja karkuun taisi päästä vielä toinen mokoma.




Taisi olla kutuhommat käynnissä kun niin hanakasti ottivat kiinni ja olivat melko pulskassa kunnossa. Simo sai myös virpalla muutaman reilu kolmen kilon kalan.

Virallinen kauden avaus

Viinikanjoella tuli sitten suoritettua kauden virallinen avaus. Vettä oli riittämiin ehkä jopa hieman liikaa. Puissa alkoi lehdet olemaan hiirenkorvalla. Käytiin ensin lauantai-iltana kopasemassa parhaimmat ottimontut. Mitään tapahtumia ei ollut eikä muutenkaan havaintoa kaloista. Vettä sateli oikeastaan koko päivän ja sitten illalla seittemän aikoihin keli alkoi hieman selkeentyä. Koska mitään tapahtumia ei tullut ajateltiin jatkaa kalastus sunnuntain puolella.

Tultiin sunnuntaina joelle kymmenen jälkeen aamulla. Päivä oli puolipilvinen ja tuuli kävi jonkin verran. Kopastiin ensin kaikki ottipaikat Kairokosken alusesta Haapaskosken niskalle ilman sen suurempia tapahtumia. Pieni kutina oli kuitenkin koko ajan päällä että pian nasahtaa. Lähdettiin sitten palailemaan Haapaskosken niskalta takaisin ottimonttuja koluten ja saavuttiin sitten Kairokosken alapuolelle. Siinä heiteltiin jonkin kerran kun sitten sain pienen kopasun vihreään kuulapäällä varustettuun kettuperhoon. Ei muuta kuin heitto uudestaan samaan paikkaan ylävirtaan. Samasta paikasta ottinkin nätti taimen kiinni. Pienet väsyttelyt, jonka jälkeen alkoikin sitten haavitusshow. Ensin haavi oli niin solmussa etten saanut kalaa sinne menemään. Tämän jälkeen piti vielä kerran käyttää kalaa haavin kaarissa, jonka jälkeen vihdoin ja viimein sain hyvä kuntoisen ja näköisen 48cm taimenen haavittua.
Tämän jälkeen tuli vielä harjoiteltua heittoa jonkin verran mutta muita tapahtumia ei ollut Antilla tai minulla. Kalastuskausi tuli kuitenkin avattua taas mukavasti joten tästä on hyvä jatkaa taas kesää kohti.

Siimat kuntoon

Tulipas tehtyä päivän hyvä työ ja laitoin siimat kuntoon tulevaa kalastuskautta ajatellen. Pesu ja siihen päälle Line speedit niin kyllä nyt taas kesän pärjää. Samalla yritin tarkastella siimalenkit ja tein uudet tarpeen vaatiessa. Näillä eteenpäin...

Siimoja suoristelemassa

Tulipas käytyä sitten joellakin tälle keväälle. Siikajoki sai toimia tälle vuodelle ensimmäisenä kohteena. Pöyryn voimalaitosta kävin katsomassa ja sen alapuolella sitten hieman heittelinkin. Jo menomatkalla huomasin että kaikki putkiperhot jäi kotiin. No perille päästyä totesin ettei siitä aiheutunut kovinkaan suurta vahinkoa...kaakaota virtasi hirveällä pauhulla. Vesi oli todellakin niin ruskeaa kuin nestemäinen aine nyt vain voi olla. Näppäsin muutaman kuvan kännyllä, koska paikka sinänsä oli ihan jees.





Paluu matkalla ajelin Siikajoen etelärantaa Siikajoenkylälle, ja siitä sitten takaisin Raaheen. Poikkesin matkalla katsomaan myös Olkijoen suuta. Nätti paikka ja paljon vesilintuja.





Että näin tällä kertaa. Ens viikolla kirpeli ja taimen jahtiin Parkanon suunnalle...