Kuusinki vol.1

Tulipas lähdettyä viettämään kesälomapäivää Kuusingille, tai oikeammin iltaa. Saavuin joelle siinä puoli kuuden aikaan illasta. Paikkana tällä kertaa Sipinkoski. Kalastelin saman tien koko kosken läpi samalla tutustuen ottipaikkoihin. Perhona oli pieni sarvijaakko, jonka laitoin sen vuoksi, että siihen saattaisi iskeä myös vähän varttuneempi harri. Niitä ei kuitenkaan näkynyt. Muutaman pienen taimenen poikasen sain. Koski vaikutti kuitenkin ihan pätevältä paikalta, joten jäin sinne illaksi päivystämään. Aluksi kalastelin jonkin aikaa loppuliukua ilman tapahtumia. Tämän jälkeen siirryin kosken puolivälin paikkeille, missä sijaitsee ihan nätti peili. Samalla siitä pystyin tarkkailemaan niskaa. Kalastelin puoleen yöhöön saakka. Yhtään havaintoa taimenista en saanut. Paikalla oli 7-8 muutakin kalastajaa eikä minun tietooni tullut mitään kalahavaintoja. Puskaradio kertoi hanhivirrasta jonkun saaneen 3kg kalan, eli oikeastaan seuraavalta koskipätkältä alaspäin siinä puolen yön aikaan. Puolen yön jälkeen alkoi satamaan vettä maahan asti, joten ajattelin pakata kamppeet ja lähteä mökille nukkumaan. Loppu viikosta pitää varmaan joella piipahtaa uudelleen...

Neiden 2009 (ja Teno) 5.7 - 11.7

5.7

Lähdettiin aamulla hyvissä ajoin liikkeelle ja jatkettiin kahvi, kauppa ja tankkaustaukojen jälkeen sevettijärvelle, jossa yövyttiin ensimmäinen yö. Majapaikka löytyi aivan tien varresta vähän ennen sevettijärven kylää. Vasemmalla puolella tietä oli pieniä punaisia perusmökkejä 40 e/vrk. Tässä paikassa olisi tulevinakin vuosina olla ensimmäinen ja viimeinen yö, jos muuten sopii suunnitelmiin, huokeampien hintojen takia.


6.7

Saavuttiin Fjellsuaan aukeamisaikaan 10:00 (Suomenaikaa kuten myös tulevat ajat) ja välineiden desifioinnit sekä ensimmäisen luvan osto aamupäivälle 15:00 saakka. Luvan aikana tuli monenlaista matoa uitettua siltamontussa, mutta ei tapahtumia. Yksi selästä tarttunut titti tuli pyyntiaikanani ja pari tittiä oli orrella roikkumassa. Ilma + 8, vesi +9.'

Illalla kalastusta mutkakoskella. Niskan imussa kävi kala pintomassa ja hetken päästä sainkin tärpin pomperoon, mutta kala ei tarttunut.




7.7

Tälle päivälle oli suunniteltu pikkukosken reissu. Siellä oli todella hiljaista eikä perhoihin tai isännän virpaan mitään tapahtumia. Vähän ennen niskaimua olevien vastarannalla ollleiden kivien kupeessa kävi jalka tai lohiluokan kala läsäyttämässä, mutta ei hyväksynyt pinturia eikä myöskään uppoperhoja.

Illaksi lupa perhoalueelle ja kalastusta noin 23:00 saakka väyläkosteella. Luvan alkupuolella näkyi useita jalkojen hyppyjä ja oli joukossa noin 7 - 8 kg tummunut monttuvahtikin. Pikkuperhot ja suuret putket tuli uitettua, mutta ei tapahtumia. Muita kalastajia oli vähän ja kahdestaan pyöritettiin rinkiä montulla.




8.7

Aamulla ylös ja takaisin väyläkosteelle. Yön aikana lahteissäni paikalle jäänyt kaveri oli saanut jalan kiinni ja rantauttanut sen vasta keskipeilistä ( reilu 4 kg kala). Ennen puoltapäivää montun alaosan imusta kävi kovan nykimisen vaikutuksesta kala nykäiseen coachmania (pinkillä rungolla). Loppupäivän aikana ei minulla muuta tapahtumia, mutta paikalle saapuneella kaverilla oli titti pitkään kiinni vihreässä 6 koon perhossa. Alempana oli muutamia tapahtumia, mutta ssuri osa näytti päättyvän karkuutukseen.

Isäntä oli kalastanut mutkakoskella, jossa olinähnyt titin hyppivän ja jalka oli seurannut vaappua, mutta kääntynyt jloista takaisin.

Ilta vapaata


9.7

Aamupäivällä visiitti Kirkkoniemeen ja matkalla virvelöintiä jäämeressä, muuta ei tapahtumia. Välillä ei ollut kovin kummoisia kalapaikkoja ja kalaan mielivän kannattaakin lahteä tana bruun suuntaan.



Illalla kalastusta kosken alla "särkällä". Pääsin tekeen 1. laskun, mutta ei tapahtumia. Perässä laskeneella samalla laskulla 2 tittiä kiinni kirkkaasta dubbingista (ainakin kelt. ehkä vihr. ja pun. tehdyn perän omaavassa mustasiipisessä perhossa. Myöhemin toisella kaverilla jalka kiinni tummassa (sinertävässä ja ohutsiipisessä) 5 - 7 cm perhossa. Viimeisen tunnin 2:00 - 3:00 kalastusta väyläkosteella, jossa muutamia monttuvahdin hyppyjä, mutta perhoihin ei tapahtumia. Yleiseti ottaen kalastajia joella aika vähän. Ilma oli pilvinen ja välillä myös sateli lämpö ehkä noin 14 deg.



10.7

Aamulla joelle ja siltamontulla vähän väkeä, joten jäin siihen pyytään. Vastarannalta oli saatu yöttä noin 4 kg jalka, mutta katoksen puolelta ei tapahtumia. Myös valkoisen kallien alapuolella olevasta katiskasta oli saatu komea jalka. Heti ensimmäisen laskun päätteeksi tarähti titti kiinni montun alaosasta kuohukivien edustalta. Ottiperhona oli rusehtavalla siivellä varustettu klassinen 2/0 Mar Lodge. Lopun luvan aikana ei tapahtumia vaikka viimeisen tunnin sain kalastella yksin. Aamun aikana katiskoista nousi pari tiittä ja siltamontussa näkyi useita jalkojen hyppyjä. Mutta kun ei ota niin ei ota.

Tähän joutui Neidenin kalastuksen sitten päättämään 4 luvan jälkeen. Aika oli liian lyhyt ja jopa Neidenillä tuossa ajassa voi helposti vetää munat pataan. Kokonaisuutena kuitenkin jalkaluokan kalaa oli hyvin liikkeellä ja sitä käpälästäkin saatiin loppureissusta hyvin (alussa tuli tyhjiä heittoja, kun ilma oli kylmää). Titti ei ollut vielä kunnolla noussut jakeen, joten saalisvarmuus ei ollut kovin hyvää. Nyt tätyy vääntää ensi vuodeksi uusia matoja suurempien kalojen päänmenoksi.



Iltapäivällä lahdettiin kohti Tenoa ja matkalla pysähdyttiin pyytämään kuningasrapuja lohen rääppellä. Saaliina kampela ja 2 rapua sekä 3 ravun karkuutusta viime metreillä. Ravun pyynti oli erittäin hienoa ja sille tuleekin varata seuraavina vuosinä vähintää 1/2 päivää. Välineet ravun pyyntiin: Jäykkä vapa ja mielellään hyrräkela, vhintään 70 g puntti, kolmihaara koukkuja ja syöttikalaa, jossa mielellään nahkaa mukana paeremman koukussa pysymisen varmistamiseksi.

Ravunpyynnin jälkeen matka jatkui kohti Tenoa ja viimmein muutamien täynnä vastauksien jälkeen majoitus Utsoella hotellissa noin 23:00 aikaan erittäin väsyneenä.



11.7

Amupalan jälkeen luvanostoon ja Utskoskeen heittään. Paikalla oli 7 henkilön rinki ja yksi lasku sai riittää, sillä paikalle tuli vielä 2 uutta kalastajaa. Yöllä koskesta oli saatu 14 kg kala, mutta muuten oli pyydetty tyhjää.



Seuraavaksi Norjan puolelle Aittikoskelle, jossa veden virtaus oli aika hidasta (pakko käyttää kellusiimaa). Rannan tuntumassa oli muutama suuri kivi, joiden taustoja kalastin kuten myös paikalla olleet soutajat. Ei kuitenkan mitään havaintoja kaloista, joten 16:00 kamat kasaan ja kohti Raahea. Raaheen saavuttiin 1:00 uuvuttavan ajomatkan jälkeen (koko matka yhdellä kuskilla).



Teno vaikutti erittäin epätoivoiselta. Miten sieltä olisi voinut saada kaloja, kun edes hyppyjä ei näkynyt. Olihan Neidenistäkin erittäin vaikeaa saada kalaa vaikka hyppyjä näkyi koko ajan. 11.7 oli Tenolla myös lohirieha (soutukilpailu), jonka aikana (7 h) yhteissaalis oli jäänyt yhteen 3,5 kg jalkaan ja 5 tittiin. Melkoisen heikkoa!!

Vapatesti vol.2

Viinikanjoella

Oli pakko jatkaa vapatestiä lauantainakin, ku se oli niin muikee vapa, että ei malttanut olla pois joelta. Suunta taas parin kilsan päähän Kairokoskelle ja pyyntivälineet valmiiksi. Kalastus alotettiin Mikon kanssa kosken niskalta, jossa taidokkaasti toisella heitolla pistin ottiperhot kuusen oksaan koristeeksi killumaan. Noh, uutta peruketta väsään ja kuulapupa & larva parivaljakko siiman päähän ja kirrejä jallittaan. Ensimmäisenä TFO:n toimintaa pääsi kuitenkin testaamaan nätti < 40 cm taimen, joka puri larvaan. Mukavasti se pisti pieneksi kalaksi hanttiin ja ei meinannu tulla rantaan millään. Lopulta sain sen rantaveteen ja pienen elvyttelyn jälkeen se lähti ilosesti takaisin omaan monttuunsa.

vettä oli vähän

Tästä oli mukava jatkaa, koska kello ei ollut vielä lähelläkään ns. syöntiaikaa ja peli oli jo avattu komealla taimenella. Kauaa en kerennyt fiilistellä taimenen väsytystä, ku girbeli haukkas kuulapupaa ja taas mentiin. Tosin kirjo oli melko väsynyt tapaus ja pisti vähemmän hanttiin mitä puolet pienempi hetki sitten saatu luonnonasukki. Mukava sitäkin oli hetken aikaa virrassa pidellä #4 vavalla. Pituutta tälle yksilölle oli kertynyt 49 cm ja painoa 1,4 kg. Kyllä se 50 cm on näköjään hankala saada rikottua, ku vaikka kuinka yrittää mittaa venyttää, niin ei auta. Toiset ne kyllä saa viiskymppisiä ilman "vippaskonsteja", niinku Mikko, se onki valkosella liitsillä myös yhden kirjolohen, joka oli 51 cm. Että näin.

Vapatesti

Eilen tuli käytyä testaamassa uutta vapaa tositoimissa Viinikanjoella. Heitto-ominaisuuksiltaan vapa oli mahtava ja vaikka 5-luokan siima oliki ehkä hieman raskas vavalle, niin kyllä lähti komiasti siima etääntyyn. Vavan pituus, 7.9 feet, oli pikkujoella parempi ku hyvä, koska vapa oli kevyt heittää ja pituus riitti hyvin siiman ohjailuun kivien välistä.

Se vavan hehkuttamisesta ja itse asiaan. Kalastus alotettiin Peten kanssa tällä kertaa Haapasesta suoraan, koska Kairokoskella riitti tunkua. Koneonkijoita oli saapunut perjantai-iltaa viettämään joelle muutama ja siihen päälle pari muuta perholla kalastavaa herrasmiestä, niin päätettiin tulla myöhemmin illalla koittaan ottimontut. Haapasesta ei keretty paljo niskalta valua pelimestoille päin, ku Pete koukutti laihan hopeahohtoisen taimenen nymfillä. Pituutta tälle oli kertynyt vasta 35 cm, joten koukku nopeasti irti ja takaisin saalistamaan proteiinipitoisempaa muonaa.

Vesi oli joessa laskenut edelleen kahden viikon takaisesta, jolloin se oli jo matalalla. Haapaskoski melko matalana koskena oli nyt hieman hankala onkia, ja koska enempää tärppejä ei tullut lähdettiin takaisin Kairokoskelle.

Noin kymmenen aikaan illalla porukka väheni koskella ja pidot paranivat. Siiman päähän laitoin sivutapsiin kuulapäisen nymfin ja päätyperhoksi pienen oranssin larvan. Tällä yhdistelmällä tulikin melko nopeasti pari tärppiä ennenkuin pääsin todenteolla nautiskelemaan uudella vavalla väsyttelystä. Ei voi muuta sanoa, kuin että olipa makiaa ja 48 cm, n. 1,35 kg kirre oli hetkeä myöhemmin haavissa. Kirjo purasi päätyperhoa ja väsyttelyn aikana jännittikin, että kuinkahan tuo pysyy #14 koon koukussa, mutta hyvin oli yläleuassa kiinni.

Sillä välin, kun laitoin kalan säilytyskuntoon petellä oli purassu toinen nätti, edelleen alamittanen taimen perhoa, joka tietysti jatkoi matkaansa kosken kuohuihin uuden lävistyksen kera. Eipä ne hieman alamittaset taimenet jättäneet Peteä vieläkään rauhaan, vaan yksi hieman pulleampi yksilö kävi näytillä. Sen enempää ei taimenia saatu, mutta 11 jälkeen Peten "varmasta" kirrepaikasta, josta mä en ole saanut varmaan ikinä mitään, nousi paksu 52 cm kirbeli. Ottiperhona toimi joku Peten oma oliivi-zonkeri viritys :)

Päivän väri on...

... ruskea. Kuulin tuossa menneenä viikonloppuna, että pohjoisessa pelittää ruskeet perhot. Pitipä sitä sitte muutama koeperho sitoa, ku eihän tässä ole enää kuukauttakaan reissuun. Jospa sitä sais rasian täytettyä muutaman viikon sisällä uusilla madoilla, niin olis reissussa sitte mieluummin valinnan vaikeus kuin perhojen puute. Samoin tuli todettua taas sormien (riittämätön) näppäryys pienien perhojen sitomisessa :)

ruskeeta pörhöä

Yli-Vuokki

Suunnistuksen lomassa tuli lähdettyä myös kalaan. Muutamasta paikasta valitsin Metsähallituksen hallinnassa olevan paikan nimeltä Yli-Vuokki ja siellä tarkemmin Saapaskosken. Pienehkö koski kahden järven välillä, jolla pituutta oli n. 200m. Kivinen koski jonka leveys vaihteli 5-8m. Puolivälissä koskea oli myös saari, joka jakoi virtauksen kahtia.

Aloittelin kalastelun ilta kuuden jälkeen niskalta. Salakoita oli kiinni nymphissä (sivuperho) melkein joka heitolla. Pääperhona käytin ensin ahven jäljitelmää, jonka sitten melko nopeasti vaihdoin supertinseliin. Sillä sitten haravoin koskea ylä- ja alavirtaan heittäen. Puolikahdeksan maissa sain ensin pienen ~35cm taimenen joka pääsi tietysti takaisin kasvamaan. Pian sen jälkeen otti kiven takusesta parempi taimen kiinni. Ensin alkuun se pyörähti paikallaan pari kertaa, minkä jälkeen se päätti puikata ruohotupsun alta taka oikealle. Sivuperho jäi tietenkin siihen kiinni. No ei auttanut muu kuin käydä irroittamassa perho ja sen jälkeen katsoa josko taimen vielä olisi kiinni. Siellähän se vielä potki. Ruohotupsusta kiinni pitäen ohjasin sen sitten haaviin, joka taas vaihteeksi oli hirveässä solmussa. No kalan kuitenkin sain maille asti (47cm) ja siitä sitten savustuspönttöön.

Mainitsemisen arvoinen saalis tuli myös Purasjärveltä virpalla. Professoriin tärähti nimittäin 600g ahven. Että näin täällä. Kuvia tulee sitten jälkeen päin.



Niska.



Taimen otti keskellä oleva saaren alapuolelta.



47cm. Kuva näppästy kännyllä ja vettä tuli aika reilusti.



600g

Taimenjahti

Tervehdys Parkanosta.

Tuli lähdettyä Viinikanjoelle kalaan kuukauden kalastamattoman tauon jälkeen. Viikolla kelit oli todella helteiset, mutta onneks viikonlopuksi vähän hellitti - lauantaina illalla 11 aikaan +10... ei kovin lämmintä siis.

Päätettiin kaverin kans alottaa kalastus tutusti Kairokoskelta 4 aikoihin iltapäivällä. Tästä ei sen kummempaa kerrottavaa, kun ei paljon tapahtumia siunaantunu. Jatkettiin matkaa Kairokoskelta sitte Haapaseen. Haapaskosken niskalla nähtiinki muutama tuikki, mutta juuri kun uppoperhot meinattiin vaihtaa pintamallisiin, niin tuuli alko puhalteleen puuskissa, joten se siitä.

Haapaskoski käytiin myös ronkkimassa läpi ja sehän oliki mukava pätkä perhostella taas todella pitkästä aikaa. Vanha tuttu ison kalan monttu oli asutettu tutusti, josta kaveri sai sen myös perhoon iskemään, mutta ei pysynyt eikä ottanut enää uudestaan kiinni. Siitä seuraavassa (hyvässä) montussa kävi myös itsellä perhokoukkujen terävyyttä koittamassa reilumpi kala, mutta omaksi harmiksi se oli vaan muutama potku ja irti. Haapaskoskesta ei enempää asukkeja löytynyt, joten lähdettiin takaisin Kairokoskelle.

Kairokoskella päätin vaihtaa perukkeen ohuemmaksi ja siiman päähän pheasent tail-nymfin kuulapäällä. Ei kauaa kestänyt, ku ensimmäinen taimen esitti mahtavan kynttilähypyn pintakalvossa uitettuun pörhöön iskien - ohi. Sama taimen toisti ohihyppytempun vielä uudestaan, mutta jäi sen jälkeen möllöttämään montun pohjalle. Onneksi montun toisesta reunasta löyty toinen taimen, vähän pienempi kuitenkin. Ko. tane esitti samoin komean hypyn pinnan lähellä uitettuun pieneen PT-nymfiin, mutta ohi iskevät ryökäleet. Tämän jälkeen lisäsin perukkeeseen hieman lyijyä, jos vaikka kalat osuis perhoon paremmin, noh osuhan se kertaalleen, mutta ei pysynyt tämäkään kala kauaa kiinni ennenku irtosi.

11 illalla oliki hyvä lopettaa, ku muutama tapahtuma kuitenkin tuli (todellisuudessa alko oleen t-paita + kahluutakilla hiukan kylmä).

PS. Tuli paluumatkalla Hesaan ostettua uus vapa ja teltta Manchesteristä elokuun reissua varten, johon tj alle kuukausi :)